Sanomalla joillekin asioille ei, sanot samalla toisille asioille kyllä.
“Hei, kai sä tuut illalla meidän kaa kaupungille?”
– “No en mä oikeen tiiä…”
”Lähe ny, sua harmittaa jos et lähe.”
– “No okei, mennään vaan.”
—
Aamuyön pikkutunneilla sitten nakkikioskin kautta melko tukevassa laitamyötäisessä nukkumaan kokonaiset viiden tunnin yöunet. Aamulla herätessä suu on kuin Saharan autiomaa, päätä jomottaa, mutta tuleva päivä on täynnä ohjelmaa, eikä anna armoa. Tuskanhiki nousee pintaan, kun edes ajattelee asiaa. Ei muuta, kun buranaa naamaan ja suihkuun manaamaan sitä, että minkä takia piti taas lähteä, miksei vaan voinut sanoa ei.
Tuttu keskustelu ja tilanne monelle meistä. Meille ihmisille tuntuu olevan käsittämättömän vaikeaa sanoa tietyissä, tai joskus useissakin, tilanteissa ei. Miksi ihmeessä tuo kaksikirjaiminen sana tuntuu joskus täysin mahdottomalta sanoa?
Myöntyminen on helpompaa
Eräs näkökulma asiaan on se, että myöntyminen on toden totta huomattavasti helpompaa kuin kieltäytyminen. Jos myöntyy ehdotukseen, ei päätöstä tarvitse sen kummemmin perustella. Sen sijaan, jos kieltäytyy, ihmiset usein vaativat jotain perusteluja päätöksen tueksi. Tästä syystä olemme alttiita myöntymään ehdotuksiin, joita meille esitetään. Ainakin jos asialla ei ole meille niin suurta merkitystä, että sen vuoksi jaksaisi alkaa perustella miksi asia ei nyt sovikaan.
Tämän seikan takia hyvä lehtimyyjä haluaa sinulta kahdeksan ei-vastausta, ennen kuin jättää sinut rauhaan. Hän haluaa väsyttää sinut. Hän haluaa, että kyllästyt perustelemaan kieltäytymistä ja myönnyt hänen ehdotukseensa, eli tilaat lehden vuosikerran. On kuitenkin syytä muistaa, että kieltäytyminen ei loppujen lopuksi vaadi sen enempää perusteluja kuin myöntyminenkään. On toki kohteliasta perustella ystävällesi, miksi nyt kieltäydyt houkuttelevasta tarjouksesta lähteä oluelle, mutta muista, että välttämätöntä perustelu ei ole.
Sosiaalisen hyväksynnän tarve
Toinen vastaus ongelmaan löytyy ihmisen psykologisista perustarpeista. Ihminen on laumaeläin, joka haluaa kuulua osaksi jotain yhteisöä. Hänelle on tärkeää saavuttaa sosiaalista hyväksyntää ja tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kieltäytymällä ehdotuksista, joita ihmiselle esitetään, häntä saattaa alkaa pelottaa, että hän tippuu pois laumastaan, että hänestä tulee hylkiö ja kukapa nyt haluaisi omalla toiminnallaan edistää sitä, että laumamme hylkäisi meidät? Emme me ainakaan.
Tässä suhteessa on kuitenkin hyvä tarkastella asiaa toisen osapuolen näkövinkkelistä. ”Jos minä ehdottaisin tätä asiaa ystävälleni ja hän kieltäytyisi, niin hylkäisinkö hänet? Pitäisinkö häntä huonona ystävänä?” Tuskinpa vaan. Pelko hylätyksi tulemisesta elää kuitenkin vahvasti meidän ihmisten sisällä. Siksi kieltäytyminen saattaa tuntua ahdistavalta ja epämiellyttävältä. Apu tähän löytyy kuitenkin siitä, jos osaa asettua tarkastelemaan tilanteita toisen osapuolen näkökulmasta. Osaa poistua hetkeksi omista saappaistaan ja laajentaa näkökulmiaan. Tällöin ehkä tajuaa sen, mitä oikeasti vaatii se, että laumamme hylkäisi meidät. Todennäköisesti jotain huomattavasti suurempaa kuin silloin tällöin ei-sanan sanomisen.
Nopean tyydytyksen perässä
Kolmas kanta siihen, miksi meille on niin vaikeaa sanoa ei, löytyy siitä, että ihminen on nautiskelija, hedonisti. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Mutta loppujen lopuksi suurin osa kaikesta toiminnastamme tähtää siihen, että saavuttaisimme jonkinlaista tyydytystä ja mielihyvää. Lähes kaikki meistä juoksevat jatkuvasti joko suurten tai pienten nautintojen perässä, pois lukien zen-mestarit ja buddhalaismunkit, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää. Elämä on mukavampaa, kun se tuottaa nautintoa.
Vaatii kuitenkin ripauksen, tai joskus täyden kourallisen, itsekuria, kieltäytyä houkuttavista ehdotuksista, jotka tuottavat meille nopeasti lyhytaikaisen mielihyvän tunteen, vaikka tietäisimmekin, että ne eivät välttämättä palvele meitä isossa kuvassa parhaalla mahdollisella tavalla. Itsekuri on etevä työkalu ihmiselle, joka mielii saavuttaa tavoitteitaan. Sanomalla joillekin asioille ei, sanot samalla toisille asioille kyllä. Jos asiat joista kieltäydyt, eivät vie sinua lähemmäs tavoitteitasi ja pystyt sanomaan niille ei, olet samalla sanonut kyllä, niille asioille, jotka vielä joku päivä tekevät sinusta rokkitähden.