Ilman uteliaisuutta ja oppimisen halua mekin tipahtaisimme maailman myllerryksestä, ostaisimme erämökin Lapista ja alkaisimme kalastajiksi.
Peruskoulutus on loistava alku oppimatkalle. Kun nykyisenkaltainen peruskoulu 1970-luvulla lanseerattiin, sen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin “tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen, kasvattaa heistä vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja”.
Mutta voisiko olla niin, että sinulle ei ollakaan opetettu kaikkia nykypäivän standardien ja tarpeiden mukaisia tietoja ja taitoja peruskoulussa ja sen jälkeisissä sivistyksen kehdoissa?
Yleissivistys, opiskelemasi alan substanssiosaaminen sekä muun muassa kielet ovat tarpeellisia taitoja ja tulevat jatkossakin olemaan. Empatiakyvystä, vuorovaikutustaidoista, ihmisenä olemisesta tai muuntautumiskyvystä ei kuitenkaan kovin moni ole kursseja käynyt.
Tähän ristiriitaiseen tilanteeseen on olemassa rationaalinen selitys, eikä yhteiskuntaa tai peruskoulua voi sen enempää syyttää. On hyvä ymmärtää, että nuo instituutiot ovat varsin kankeita liikkeissään. Suurin selitys taustalla on se, että maailman vaatimukset kasvavat ja muuttuvat ennennäkemätöntä vauhtia, ja tällaisten instituutioiden on vaikea pysyä perässä.
Eniten arvostamamme taito, jonka peruskoulusta saimme, on opiskelun taito ja sen tärkeyden ymmärrys. Kaiken uuden oppimisen pohjana on utelias mieli ja kokeilunhalu. Kysymys “mitä olet opiskellut?” pitäisikin mielestämme muuttaa muotoon “mitä kaikkea olet opiskellut ja miksi?”.
Ilman uteliaisuutta ja oppimisen halua mekin tipahtaisimme maailman myllerryksestä, ostaisimme erämökin Lapista ja alkaisimme kalastajiksi.
Miksi muun muassa empatiakyky ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä?
Tämä perustuu hyvin pitkälti työn murrokseen. Työn käsite on muuttunut kautta historian ja muutos on jälleen vahvasti näyttämöllä. On tutkittu ja huomattu, että ihmisessä voi olla potentiaalia suurempaan, kuin lampaaksi karsinaan odottamaan ylhäältä johdettuja ohjeita.
Itseohjautuvat organisaatiot ja itseään johtavat työntekijät ovat vahvasti kasvava trendi. Organisaatioissa ja yrityksissä ihminen on alettu nähdä ihmisenä, ei ainoastaan työntekijänä. Häntä ollaan valmiita palvelemaan, ei päinvastoin. Hänelle annetaan valtaa, vapauksia ja vastuuta toteuttaa työtehtäväänsä tuntien näin itsensä merkitykselliseksi osaksi kokonaisuutta.
Edellä kuvattu muutos, sekä tiimityöskentelyn yleistyminen johtavat väistämättä ihmisten välisen kommunikaation taitojen merkityksen kasvuun. Ja silloin puhutaan muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Tiimityöskentelyn onnistuminen vaatii tiimin jäsenten ymmärrystä toisistaan.
Mistä näiden taitojen opettelun voi aloittaa?
Meidän mielestämme paras yhdistelmä tulee teorian ja käytännön kombinaatiosta, sekä ihmisen historian ja ajattelun ymmärryksestä. Jos ymmärrät, mihin ihmisen käytös laumassa perustuu, pystyt paremmin suhtautumaan tiimityöskentelyn ilmiöihin. Kun olet valmis riisumaan itseäsi kahlitsevat stereotypiat liittyen muihin ihmisiin, pääset hedelmällisen vuorovaikutuksen tasolle, jossa ihmeitä alkaa tapahtua.
Ajatuksesi yrittävät jatkuvasti kertoa sinulle totuuksia, joita kannattaa analysoida kriittisesti. Mikäli otat kaikki ajatuksesi totena, se johtaa helposti hankaluuksiin tiimityössä. Ajatukset johtuvat yleensä ristiriitaisista käsityksistä ja oletuksista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Konkreettisesti suosittelemmekin sinua ajautumaan mukaan hyvin erilaisiin tiimeihin. Urheilun pariin, yhden tieteen pariin, poikkitieteellisyyden pariin. Ja myös tiimeihin, joihin et kuvitellut ottavasi osaa. Älä mene sinne kertomaan oppimaasi, vaan mene kuuntelemaan muita, ja oppimaan sitä kautta lisää.
Jokaisessa tiimissä on erilaiset tavat ja rajat vuorovaikutukselle. Mikäli haluat yhden yleispätevän ohjeen tiimityöskentelyyn, niin keskity kuuntelemiseen ja tyhmien kysymysten esittämiseen.
Kun kuuntelet, opit. Kun puhut kuulemaasi, opit taas. Kun kysyt tyhmiltä tuntuvia kysymyksiä, pääsette tiiminä lähemmäs yhteistä ymmärrystä ja vältätte virheet, jotka syntyvät hölmöistä väärinymmärryksistä.
Aiheen tiimoilta suosittelemme tutustumaan Sami Honkosen ajatuksiin:
http://www.loukomies.fi/blogi/loukomiehen-koulu-podcast-osa-14-sami-honkonen
http://www.bosslevelpodcast.com/