Saatat olla älykäs, vaikka matematiikan tehtävät, musiikin melodiat tai englannin lauserakenteet olisivatkin tuottaneet sinulle harmaita hiuksia. Sinulle ei vain tainnut kukaan asiasta mainita.
Albert Einstein on joskus sanonut seuraavanlaisesti: “Jos syytät kalaa koko sen eliniän siitä, ettei se osaa kiivetä puuhun, se elää koko elämänsä pitäen itseään tyhmänä”
Tyhmyyden vastakohtana voidaan pitää älykkyyttä. Onko meistä jokainen sitten älykäs? Suurin osa on, jokainen omalla tavallaan. Erään teorian mukaan on olemassa seitsemän eri älykkyyden lajia. Emme tässä ala sen enempää avaamaan tuota moniälykkyysteoriaa, mutta mikäli se kiinnostaa, niin tästä painamalla voit syventyä aiheeseen tarkemmin.
Erinäiset älykkyystestit, joilla henkilö voi selvittää omaa älykkyysosamääräänsä keskittyvät kuitenkin usein hyvin suppeaan älykkyyden tarkasteluun. Nuo testit mittaavat usein vain matemaattis-loogista, sekä avaruudellista ja visuaalista älykkyyttä. On kuitenkin olemassa monia muitakin älykkyyden lajeja, joita nuo testit eivät mittaa millään tavalla.
Myös koulujärjestelmämme tukee vahvasti melko suppeaa älykkyyden kehittämistä ja vahvistamista. Esimerkiksi lukiossa on mahdollista valita matematiikan pitkän tai lyhyen oppimäärän välillä. Sen sijaan ei ole mahdollista valita pitkän tai lyhyen vuorovaikutusosaamisen oppimäärää. Tai pitkän tai lyhyen itsetuntemuksen oppimäärää. Hädin tuskin edes yhtä tai kahta kurssia, jotka käsittelevät kyseistä aihetta.
Mikäli sinua askarruttaa tietää, miksi esimerkiksi vuorovaikutusosaaminen on taito, johon kannattaisi ainakin jossain määrin panostaa, kurkkaa meidän edellinen kirjoitus “Miltä huominen näyttää?”
—
Miksi on siis niin, että puhuessamme älykkyydestä, puhumme usein juuri matemaattis-loogisesta älykkyydestä?
Uskomme, että tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin ihmislaji janoaa syy-seuraussuhteiden avaamista. Haluamme aina tietää, miksi jokin asia on, niin kuin se on. Matemaattis-looginen ajattelu on tähdännyt juuri tuollaisten kysymysten avaamiseen. Toisekseen, nyky-yhteiskunnat arvostavat tiedettä erittäin korkealle ja tiedeyhteisössä menestyminen vaatii etenkin matemaattis-loogista ajattelukykyä tuottaakseen relevanttia tutkimusta.
Matemaattis-looginen älykkyys luo toki hyvän pohjan monelle hyödylliselle taidolle, kuten järjestelmällisyydelle ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiselle. Mutta se ei tarkoita sitä, että olet tuomittu tyhmäksi, mikäli et ole matemaattis-loogisesti erityisen kyvykäs yksilö.
Oletko kuullut mitään interpsyykkisestä tai intrapsyykkisestä älykkyydestä? Niinpä. Saatat olla älykäs, vaikka matematiikan tehtävät, musiikin melodiat tai englannin lauserakenteet olisivatkin tuottaneet sinulle harmaita hiuksia. Sinulle ei vain tainnut kukaan asiasta mainita.
Älykkyyttä etsimässä
Itseä ei kannata verrata muihin. Vaikka tämä on hyvin yleistä ja luonnollista ihmiselle, se voi olla myös vaarallista, etenkin jos et täysin tunne toisen lähtökohtia. Itseä ei myöskään kannata mitata toisten ihmisten kautta. Vaikka yhteiskunnan rakenteet onkin luotu arvostamaan tiettyjä ihmisen piirteitä enemmän kuin toisia, ei niihin kannata jäädä kiinni. Varsinkaan, kun asiaan on todella vaikeaa itse vaikuttaa. Helpompaa on vaikuttaa omaan käsitykseen itsestä, ja rakentaa se kestävälle pohjalle.
Voiko minusta siis tulla ihan mitä vaan?
Tuskin. Mutta hyvin monia asioita sinusta voi tulla. Se, että olet hyvä jossain asiassa ja huono toisessa asettaa tietysti jotain rajoja sille, mitä sinusta voi tulla. On kuitenkin hyvä muistaa, että tapoja päästä tiettyyn lopputulemaan on usein lähes rajaton määrä.
Tunnistamalla omat älykkyyden osa-alueesi, joissa juuri sinä olet hyvä, voit todennäköisemmin löytää uusia, parempia näkökulmia ja tapoja toimia. On hyvin luonnollista, että ihminen tekee mieluummin asioita, joissa hän on hyvä ja joissa hän huomaa, että omat ponnistelut ja kehitys ovat sopusoinnussa keskenään. On siis myös luonnollista, että ihmisen sisältä kumpuavat intohimot ja tavoitteet ovat usein linjassa ihmisen omien vahvuuksien kanssa.
Henkilö, joka ei ymmärrä matemaattisten funktioiden toimintaperiaatteita, ei varmasti nauti aidosti koodin kirjoittamisesta tietokoneella, ei vaikka kuinka häntä ympäröivät ihmiset ja tahot siihen kannustaisi. Me kannustammekin jokaista olemaan utelias ja etsimään, sekä löytämään omat luontaiset ominaisuutensa ja vahvuutensa, jottei kenenkään muun tarvitse niitä puolestasi päättää.