Mikäli mielit saada onnellisen elämän, niin lakkaa tavoittelemasta onnellista elämää.
Ihmisellä on tutkimusten mukaan neljä eri perustunnetta. Nämä neljä perustunnetta ovat ilo, suru, viha ja pelko. Joidenkin lähteiden mukaan tuo jaottelu on turhan suppea ja listaan lisätään muun muassa inhon, rakkauden ja yllätyksen tunteet, mutta yksinkertaisimmillaan lista koostuu ilosta, surusta, vihasta ja pelosta. Onnellisuus ei kuitenkaan tässä listauksessa ole mukana. Onnellisuus ei siis ole ihmisen perustunne. Siksi onkin paikallaan kysyä, mitä onnellisuus sitten on?
Tunnetila se toki on, mutta onnellisuuden tunteen saavuttaminen ja ylläpitäminen vaatii usein hieman aikaa ja vaivaa. Onnellisuuden tunne on melko kompleksinen kokonaisuus. Siinä missä mukava yllätys voi saada meidät hetkessä iloiseksi ja yhtä lailla ikävän asian yllättäessä tunnemme helposti surua, niin onnellisuus on näitä syvempi, kokonaisvaltaisempi ja pysyvämpi olotila. Ilo voi kääntyä sekunnin murto-osassa suruun ja pelko vihaan, mutta onnellisuus harvoin vähenee tai lisääntyy sekunneissa, minuuteissa tai edes tunneissa. Onnellisuuden voisikin sanoa olevan kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä elämässä vallitsevia olosuhteita kohtaan.
Mitä neurotiede sanoo onnellisuudesta?
Neurotieteen puolella onnellisuuden mekanismeja on selvitetty ahkerasti kuluvan vuosikymmenen ajan. Tutkijat ovatkin onnistuneet löytämään aivoista neljä eri aluetta, jotka vaikuttavat onnellisuuden tunteen kokemiseen. Nämä alueet toimivat toisistaan riippumattomasti ja ne ovat:
- Kyky nauttia positiivisista tunteista.
- Kyky päästää irti negatiivisista tunteista.
- Kyky keskittyä käsillä olevaan tehtävään.
- Kyky olla antelias.
Näiden alueiden toiminnasta ja niiden ymmärtämisestä voidaan nostaa muutamia huomionarvoisia seikkoja esiin:
1) Osiot ovat toisistaan riippumattomia. Eli voit olla samaan aikaan hyvä nauttimaan positiivisista tunteista, mutta myös huono päästämään negatiivisista tunteista irti. Tällöin osaat kyllä iloita silloin kun elämä hymyilee, mutta surun iskiessä puseroon, jäätkin vellomaan tuohon tunteeseen, etkä osaa päästää siitä irti. Tämän takia olisikin paikallaan opetella erikseen nauttimaan positiivisista tunteista, että päästämään irti negatiivisista tunteista.
2) Kykyä keskittyä käsillä olevaan tehtävään ja estää ajatuksia harhailemasta voi harjoittaa muun muassa meditaatiolla ja nämä harjoitukset tähtäävätkin usein juurin tämän osa-alueen kehittämiseen. Ne keskittyvät auttamaan sinua olemaan läsnä tässä hetkessä ja olemaan tietoisempi omasta mielestäsi ja ajatuksistasi. Tarinoiden mukaan Dalai Lama meditoi joka aamu viisi tuntia. Luultavasti meille maallikoille riittää kyllä pienempikin annos.
3) Myös suomalainen onnellisuuden tutkija Frank Martela on nostanut omissa tutkimuksissaan anteliaisuuden ja hyvän tekemisen osaksi onnellisen elämä palettia. Eräässä hänen siteeraamassaan tutkimuksessa joukolle ihmisiä annettiin jokaiselle kymmenen dollaria rahaa ja sen jälkeen heidät jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän oli määrä ostaa tuolla rahalla itselleen jotain kivaa. Toinen ryhmä puolestaan sai tehtäväkseen ostaa tuolla rahalla jollekin läheiselleen jotain mukavaa. Tutkimuksen tulosten mukaan jälkimmäinen ryhmä raportoi teon lisänneen heidän onnellisuuden tunnettaan, siinä missä ensimmäinen ryhmä ei havainnut, että tehtävä olisi vaikuttanut heidän onnellisuuden tuntemukseensa.
Onnellista elämää etsimässä
Frank Martela sanoo myös varsin osuvasti, että onnellisuus itsessään on huono päämäärä elämälle. Hänen mukaansa onnellisuuden tavoittelu johtaa vain harvoin oikeasti onnellisempaan elämään. Sen sijaan hän sanoo, että onnellinen elämä syntyy ennemminkin siitä, kun tekee itselleen merkityksellisiä asioita ja tekee myös itsestään merkityksellisen muille ihmisille.
Dalai Laman vinkki puolestaan onnellisuuden etsijöille on, että täyttäkää päivänne ja elämänne ilolla. Mikäli ihmisen päivät ovat täynnä ilon lähteitä, hän on hymyileväinen ja nauraa usein, sekä tuottaa iloa myös muille, ei hän vaivaudu miettimään onnellisen elämän saloja tai sitä, miten tuon mystisen onnellisuuden tunteen voisi saavuttaa. Lapsenomainen riemu ja remakka ilo pitävät siitä kyllä huolen.
Näiden havaintojen pohjalta on siis paikallaan sanoa, että mikäli mielit saada onnellisen elämän, niin lakkaa tavoittelemasta onnellista elämää. Harjoita mieluummin mieltäsi ja pyri nauttimaan elämästäsi. Opettele nauttimaan positiivisista tunteista. Opettele päästämään irti negatiivisista tunteista. Opettele harjoittamaan mieltäsi sellaiseksi, etteivät ajatuksesi vaella jatkuvasti villihevosten lailla paikasta toiseen. Muista myös olla antelias ja tehdä hyvää sinua ympäröiville ihmisille. Älä myöskään unohda tehdä elämässäsi juuri niitä asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä. Äläkä missään nimessä unohda pitää hauskaa. Elämä on iloinen asia.